Pihlajamäki-seura on lähettänyt kaupungille mielipiteen Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta.
Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisempi, nk. uusi puoli purettiin kesällä 2021. Tilalle nousee uusi pienempi liikerakennus, johon tulee päivittäistavarakauppa (Lidl) ja ravintola. Liikerakennus voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan perusteella.
Pihlajamäentien puoleiselle alueelle on suunniteltu kahta uutta asuinkerrostaloa, jotka vaativat asemakaavan muutoksen. Edellinen kaavaehdotus vuodelta 2015 käsitti kaksi nelikerroksista taloa. Nyt rakennuksista kaavaillaan kuusikerroksisia sekä tiukemmin tontin rajoille asettuvia.
Pihlajamäki-seuran lausuma mielipide kokonaisuudessaan:
MIELIPIDE PIHLAJAMÄEN OSTOSKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA
Pihlajamäki-seura kiittää mahdollisuudesta lausua mielipide Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta.
Pihlajamäki-seura esittää muutoksia kaavaratkaisuun ja nostaa esiin huomioitavia asioita:
Pihlajamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli RKY-alue ja valittu kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Täydennysrakennettava kortteli 38017 sijaitsee näkyvällä paikalla Pihlajamäkeä halkovan laakson eteläpäässä vilkasliikenteisten Pihlajamäentien ja Meripihkatien liittymässä. Rakennettavat talot tulevat muodostamaan sisäänkäynnin Pihlajamäen suojelualueelle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia niiden ulkonäölle, jonka tulee sopia saumattomasti 60-luvun muotokieleen ja suurmaisemaan.
Pihlajamäki-seura painotti edellisen kaavaehdotuksen yhteydessä vuonna 2015, että arkkitehtonisesti herkällä alueella on otettava huomioon alkuperäisen suojellun asemakaavan periaatteet maanpinnan muotojen korostamisesta: korkeille kallioille korkeat rakennukset ja laaksoihin matalat (ostoskeskuksen alue). Seura korosti, että talojen korkeus ostoskeskuksen alueella ei saa ylittää neljää kerrosta, mieluummin jäätävä sen alle. Silloisessa kaavaehdotuksessa asuinrakennukset olivat nelikerroksisia, jolloin niiden räystäskorkeudet asettuivat ympäröivien luonnonkallioiden korkeustasolle muodostaen jalustaa suurmaisemassa näkyville länsipuolen tornitaloille. Nyt uudisrakennukset esitetään rakennettaviksi kuusikerroksisina. Seuran mielestä talot ovat liian korkeita, sillä ne kilpailevat kalliolla sijaitsevien veistoksellisten tornitalojen kanssa rikkoen eheän miljöökokonaisuuden. Seura vaatii, että kaavaratkaisussa pitäydytään Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan sopivassa nelikerroksisessa rakentamisessa.
Suunnitellut asuinrakennukset ovat paitsi liian korkeita myös liian leveitä ja tonteille ahtaasti asettuvia. Moreenitien puoleisen talon eteläpääty on lähes kiinni kävelytiessä. Pihlajamäki-seuran mielestä taloa on syytä lyhentää joitain metrejä niin, että sen pääty asettuu samalle etäisyydelle tiestä kuin vuoden 2015 kaavaehdotuksessa, jolloin havainnekuviin piirretyille puille on myös todellisuudessa tilaa.
Pihlajamäki-seura huomauttaa, että valmisteluaineiston asemakaavapiirustukseen ja havainnekuviin ei ole piirretty Pihlajamäentien ja Meripihkatien risteyksen tulevaa katualueen leventämistä. Katualueen leventäminen lohkaisee pois palan nurmialuetta maisemallisesti tärkeän Pihlajamäen sisäänkäynnin alueelta ja tuo Meripihkatien puoleisen rakennuksen vieläkin lähemmäksi katua lisäten entisestään ahdasta vaikutelmaa. Taloa on syytä paitsi lyhentää eteläpäädystä myös kaventaa Meripihkatien puolelta, jolloin havainnekuvaan piirretyille uusille puille on myös todellisuudessa tilaa. Seura korostaa, että sisäänkäynnin kohdalla nyt oleva jalopuuryhmä on säilytettävä ja suojattava huolellisesti rakennusvaiheessa.
Kaavamääräyksen mukaan Pihlajamäentien puoleisella tontin osalla on oltava yhtenäinen melua estävä aita tai rakennelma. Havainnekuvasta on vaikea päätellä kuinka melumuuri asettuu maisemallisesti arvokkaan suojeltavan kallion kanssa. Pihlajamäki-seura huomauttaa, että jos melumuuri ei kokonaan estä sisäpihalta Pihlajamäentien varteen siirtymistä, niin tämä kävelyreitti Meripihkatien puoleisen talon päädystä jalkakäytävälle on syytä rakentaa, sillä ihmisillä on aina taipumus oikaista ja muutoin paikalla on pian epäsiisti oikopolku, jolle ei nurmi nouse.
Havainnekuvassa esitetyt muotokieleltään sekavat ja arvoympäristöönsä huonosti sopivat uudisrakennukset herättävät muitakin huolia. Pihlajamäen moderni muotokieli nauhaikkunoineen on linjakasta ja vahvaa. Havainnekuvan rakennuksissa sen sijaan julkisivujen ikkunat ja parvekkeet ovat paikoin linjassa, paikoin julkisivuissa ikkunoiden paikat heittelevät ja parvekekuutiot puskevat ulos seinästä. Myöskään havainnekuvan talojen eteläpäätyjen kulmien porrastus ei sovi Pihlajamäen arkkitehtuurin muotokieleen.
Pihlajamäkeen ei ole valmistunut uusia asuntoja myyntiin useaan vuosikymmeneen lukuun ottamatta nyt parhaillaan rakenteilla olevia asuntoja Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmassa. Sen sijaan vuokra-asuntoja on rakennettu ja omistusasuntoja on myös siirtynyt vuokrakäyttöön. Ostoskeskuksen alueen kaavaratkaisussa puolet asunnoista (Moreenitien puoleinen talo) on ARA-vuokra-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaan ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja saa käyttää sosiaalipalvelun ja päivähoidon tiloina. Pihlajamäki-seura pitää tärkeänä, että uusista asuinkäytössä olevista asunnoista vähintään puolet on omistusasuntoja.
Pihlajamäki-seura vastustaa asuintalojen rakentamista yli nelikerroksisina ja edellyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisema-arvojen parempaa huomioimista. Nyt esiteltyä kaavaratkaisua tuntuu ohjaavan lähinnä asuntokerrosalan maksimointi laadukkaan kaupunkiympäristön kehittämisen kustannuksella.
Helsingissä 18.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri
Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman materiaalit löytyvät Helsingin karttapalvelusta: https://kartta.hel.fi/?link=8CGzk1