Helsingin uusi yleiskaava on tuomassa 60-luvulla rakennetun Pihlajamäen täyteen asuinrakentamista. Myös luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla suojellut herkät luontokohteet on merkitty tiiviille asuinrakentamiselle. Siksi Pihlajamäki-seura on valittanut yleiskaavapäätöksestä.
– Toivotamme uudisrakentamisen Pihlajamäkeen tervetulleeksi ilman muuta, mutta emme tässä mittakaavassa. Yleiskaava myös mahdollistaa asukkaille tärkeiden viherreittien tuhoamisen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja Ulla Artte sanoo.
Artte kertoo, että on hyvin kyseenalaista, noudattaako yleiskaava lainkaan maakuntakaavaa, missä Pihlajamäki kuuluu valtakunnallisesti suojeltuihin ja merkittäviin rakennetun ympäristön kohteisiin. Maakuntakaavassa on myös erikseen mainittu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettua ympäristönä Lahdentien varressa oleva Porraskallio. Yleiskaavassa Porraskallio on tiivistä rakentamisen aluetta.
– Yleiskaavassa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Pihlajamäen vanha puoli on juuri suojeltu ja että se kuuluu arvostettuun kansainväliseen DoCoMoMo -aluekokonaisuuteen ainoana 1960-luvun asuinalueena koko Suomessa. Vanha ja suojeltu 1960-luvun rakennuskanta on merkitty korttelitehokkuudeltaan tiheästi rakennettavaksi alueeksi eli käytännössä liki kaikkiin mahdollisiin koloihin on suunniteltu täydennysrakentamista, Artte korostaa.
Pihlajamäki-seura muistuttaa valituksessaan, että yleiskaava on myös luonnonsuojelulain vastainen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventoinnissa on havaittu liito-oravia Pihlajamäen pohjoisosassa sijaitsevassa metsässä eli Aarnikanmäellä. Voimassa olevassa asemakaavassa Aarnikanmäen pohjoisrinteen lehtometsä on suojeltu, ja se on luokiteltu arvometsäksi.
Samaisella Aarnikanmäellä on Museoviraston muinaismuistorekisteriin merkittyjä ja muinaismuistolain suojelemia kiinteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohtia ja niitä yhdistäviä juoksuhautoja – myös hyvin säilynyt porrastettu juoksuhauta, jollaista ei ole missään muualla Helsingin maalinnoituksen alueella.
– Kaiken kukkuraksi Aarnikanmäen länsirinteessä on kaksi vanhaa hiidenkirnua, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995. Kaikki tämä on yleiskaavassa tiiviin asuinrakentamisen aluetta, Ulla Artte kertoo.
Pihlajamäen koko 1960-luvun rakennuskanta ja sitä ympäröivä miljöö on suojeltu asemakaavalla vuodesta 2010 alkaen. Asemakaavan alue kattaa myös Aarnikanmäen, joka on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokas ja jossa sijaitsevat linnoituslaitteet ja hiidenkirnut.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin yleiskaavan 26.10.2016. Kaava on vilkkaan julkisen keskustelun ja vastustuksen sekä annettujen lausuntojen lisäksi poikinut myös valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen. Yksi valituksen tekijöistä on Pihlajamäki-seura.