Pihlajamäki-seura jätti 10.2.2022 muistutuksen kaupunkiympäristölautakunnalle Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutosehdotuksesta. Seura ei hyväksy puistopiha-alueen suojelumerkinnän poistamista ja edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.
Pihlajamäki-seuran muistutus kokonaisuudessaan:
MUISTUTUS PIHLAJAMÄEN RAPAKIVENKUJA 2:N ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA
Pihlajamäki-seura on tutustunut Rapakivenkuja 2:n (tontti 38024/1) asemakaavaehdotuksen selostukseen ja karttaan sekä vuorovaikutusraporttiin. Muutosehdotus kohdistuu Pihlajamäen suojelukaavaan nro 11520.
Pihlajamäki-seura esittää kaavaehdotuksen hylkäämistä ehdotetun kaltaisena ja esittää siihen merkittäviä muutoksia.
Pihlajamäki-seura katsoo, että tontin puistopiha-alueen suojelumerkintää s-5 ei saa poistaa. Piha-alue täytyy säilyttää puistomaisena ja mahdollinen rakentaminen tulee toteuttaa niin, ettei se loukkaa suojelukaavan henkeä ja periaatteita. Parkkipaikan alueelle rakentamista seura pitää periaatteessa mahdollisena, kun se toteutetaan huolellisesti suojelutalojen arkkitehtuuria ja miljöötä kunnioittaen sekä alueen viuhkamaisen sommitelman täsmällisenä jatkona. Sen sijaan puistopihan päälle sijoitettu suurempi rakennus ei ole sovitettavissa suojeltavaan miljööseen. Seura joka tapauksessa edellyttää, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.
Perustelut
Kortteli 38024 sijaitsee näkyvällä paikalla vilkasliikenteisen Rapakivenkujan varressa Pihlajamäkeä halkovan laakson pohjoisosassa. Laakso toimii Pukinmäen suunnalta saavuttaessa alueen porttina. Suunnitelluista uudisrakennuksista isompi sijaitsisi suojellun puistopihan päällä maisemallisesti tärkeässä solmukohdassa. Rakennus peittäisi avaria näkymiä joka suunnalta ja muuttaisi oleellisesti alueen kokonaissommitelmaa suojelukaavan luonteen vastaisesti.
Parkkipaikan tilalle sijoittuva asuintalo ei olisi aivan yhtä ongelmallinen. Se olisi samassa linjassa alkuperäisen rakennuksen kanssa ikään kuin jatko-osana ja sijoittuisi syvemmälle tontille vaikuttaen kaupunkikuvaan vähemmän. Ongelmana uudistalossa olisi, että se peittäisi alkuperäisen talon päätyikkunoiden näkymät kokonaan sekä naapuritontin Rapakivenkuja 4:n asukkaiden näkymiä.
Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Alue sisältyy Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon sekä modernin arkkitehtuurin DoCoMoMo (Documentation and Conservation of Buildings, Neighbourhoods and Sites of Modern Movement) -järjestön valikoimaan ainoana 1960-luvun aluekokonaisuutena Helsingistä.
Pihlajamäen 1960-luvun miljöö on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävänä aluekokonaisuutena, jonka vaaliminen ja säilyttäminen tuleville sukupolville on tärkeää. Asemakaavallinen suojelu kohdistuu sekä alueen 1960-luvun rakennuskantaan että alueen maisemaan ja lähiympäristöön. Pihlajamäki-seura arvostaa suojelukaavaa, joka takaa lähiön ainutlaatuisen ilmeen säilymisen alkuperäisen arkkitehtonisen suunnitelman mukaisena: avarana, luonnon omia linjoja seuraavana ja luonnonläheisenä.
Pihlajamäki-seura huomauttaa myös virheistä kaavaehdotuksen havainnekuvissa: Uusien rakennuksien päätyihin on piirretty pystyikkunat vaikka vaatimus on nauhaikkunoista. Lisäksi alkuperäisten talojen päätyikkunat on unohdettu piirtää kuviin mukaan.
Koska Pihlajamäen asemakaavalla suojeltu alue on alkuperäisen arkkitehtuurin yhtenäisyyden ja maisemallisten tekijöiden muodostama kokonaisuus, heikentää yhden tontin suojelumerkinnän poistaminen ja sitä seuraava täydennysrakentaminen paitsi kyseisen tontin myös koko alueen maiseman ja rakennuskannan arvoa. Täydennysrakentaminen ei siksi ole vain yksittäisen taloyhtiön oma asia.
Pihlajamäki-seura edellytti Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että jos kaavamuutoksen kanssa edetään, sen vaikutus koko suojellun aluekokonaisuuden arvoon ja tulevaisuuteen on perusteellisesti selvitettävä. Tätä selvitystä ei ole laadittu. Kun suojelukaavan valmistumista (v. 2007) edelsi laaja inventointi- ja arvottamistyö, niin nyt suojelun osittaista purkamista ollaan käynnistämässä täysin ilman vaikutusten arviointia. Seura edellyttää edelleen, että ennen mahdollisia kaavamuutoksia on vaikutukset suojelualueen kokonaisuuteen arvioitava kokonaisvaltaisesti.
Pihlajamäki-seura myös muistuttaa, että alkuperäinen suojelukaava sisältää täydennysrakentamista Kiilletie-Kiillekujan alueella pysäköintitontilla sekä viereisellä entisen liikerakennuksen tontilla (38020/4 ja 38001/2), mutta nämä alueen kehittämisen ja miljöön eheyttämisen kannalta keskeiset kohteet ovat edelleen rakentamatta. Suunniteltu talotyyppi on yksikerroksinen atriumtyyppinen pientalo, joka heijastaa 60-lukulaista identiteettiä. Pihlajamäki-seura odottaa kärsimättömänä kaupunkikuvallisesti epäsiistin kentän rakentamista. Myös Vuolukiventie 9:n kohdalla oleva epäsiisti autopaikkojen korttelialue kaipaa kehittämistä. Nyt kaavamuutosehdotuksen kohteena oleva kortteli 38024 ei kaipaa siistimistä tai muutoksia toisin kuin edellä mainitut kiireesti muutoksia kaipaavat tontit.
Rapakivenkuja 2:n täydennysrakentamistarvetta perustellaan kaavaselostuksessa sillä, että tontti sijoittuu osittain myös A2-korttelialueelle. Helsingin nykyinen pikselimuotoinen yleiskaava on kuitenkin vain suuntaa antava. Vuodelta 2007 peräisin olevaa suojelukaavaa ei tule muuttaa siksi, että yleiskaava vuodelta 2016 suhtautuu siihen ristiriitaisesti. Todettakoon myös, että koko muu Pihlajamäki, sekä suojelukaava-alueella että sen ulkopuolella, vastaa jo tehokkuudeltaan yleiskaavan osoittamaa tehokkuutta (A3). Pihlajamäki ei siis ole tehottomasti rakennettu.
Pihlajamäki on elinvoimainen ja viihtyisä kaupunginosa, jossa on hyvät koulut ja päiväkodit sekä nopeat yhteydet työpaikoille ja palveluihin. Alueella on terveysasema, kirkko, nuorisotalo, asukastalo, leikkipuistoja, jalkapallokenttä, nuorisopuisto, kauppoja ja palveluita. Luontoon pääsee suoraan ulko-ovesta. Upea arkkitehtuuri on vetovoimatekijä ja yhteisöllisyys luo turvallisuutta kaikille.
Pihlajamäessä täydennysrakentamista on tehty suojelualueen ympärille 1970-, 1980-, 1990- ja 2010-luvuilla. Parhaillaan rakennetaan asuntoja myyntiin Pihlajamäentien-Pihlajistontien kulmaan, johon valmistuu kahteen taloon 51 asuntoa. Pihlajamäen ostoskeskuksen alueelle on kaavoitettu kaksi kerrostaloa, joihin on tulossa yhteensä noin 140 asuntoa, puolet vuokra- ja puolet omistusasuntoja.
Pihlajamäki-seura vaati Rapakivenkuja 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteessään vuonna 2020, että tontin suojelumerkinnät säilyvät. Seura ei hyväksy kaavaratkaisua, jossa puistopiha-alueen s-5 -merkintä poistetaan. Siinä tapauksessa, että suojelukaava-alueella halutaan jatkossa edetä suojelumerkintöjä purkaen, seura edellyttää tehtäväksi kokonaisselvitystä alueen täydennysrakentamismahdollisuuksista ja niiden seurauksista. Suojelumerkintöjen poistamisen sijaan seura toivoo kaupungin edistävän suojelukaava-alueen keskeneräisten tai vajaakäytössä olevien, epäsiistien ja ilman suojelumerkintää olevien pysäköintialueiden kehittämistä.
Pihlajamäki-seura pyytää saada tiedon kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä sekä kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.
Helsingissä 10.2.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri
Rapakivenkuja 2:n asemakaavan muutoksen suunnitelmat ja asiakirjat löytyvät Helsingin kaupungin karttapalvelusta:
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2019-008969