Pihlajamäessä vastustetaan ”uimahallin tontin” muuttoa asuintaloiksi

375
org_1197360263_nakoalakaupunki_1.jpg
org_1197360263_nakoalakaupunki_1.jpg

Pihlajamäentien ja Pihlajistontien risteyksessä oleva yleisen rakennuksen tonttia ollaan aikeissa muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt osallisilta mielipidettä asiassa. Pihlajamäki-seura monien muiden paikallisten toimijoiden tapaan vastustaa muutosesitystä: tontti ei sovellu asuinkäyttöön, kaavamuutos vaarantaa Pihlajamäen näkymiä ja kasvavassa Koillis-Helsingissä on edelleen tarvetta yhteisille tiloille. 

Pihlajamäki-seuran mielipide hankkeesta nro 0591_1, HEL 2011-010608, Oas 1023-00/12

PIHLAJISTONTIE 1
ASEMAKAAVAN MUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos koskee Pihlajamäessä sijaitsevaa Pihlajistontie 1:n yleisten rakennusten korttelialueetta (Y)  38317/3, jonka käyttötarkoituksen kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa muuttaa asuinrakennusten korttelialueeksi (A).

Pihlajamäki-seura haluaa osallisena esittää pyydetyt mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Tontin alkuperäinen käyttötarkoitus

Kyseisen Y-tontin alkuperäinen käyttötarkoitus on alueen kaupunginosayhdistyksillä tiedossa. Pihlajamäki-seuran arkistoista löytyy tonttia koskevaa kirjallista materiaalia, jonka mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.1.1974 toivomusponnen, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, että Pihlajiston/Pihlajamäen uimahallin perustamissuunnitelmaa ja lopullista perustamispäätöstä kiirehditään ja että koulurakennuksen (Pihlajiston ala-aste) suunnittelussa varaudutaan uimahallin rakentamiseen samalle tontille.

Arkkitehtitoimisto Osmo Lappo laati toivomusponnen edellyttämän tontin käyttösuunnitelman. Suunnitelmassa uimahallirakennus on osittain kaksikerroksinen ja neliöiltään 15 000m2.  Yleisten töiden lautakunta hyväksyi piirustukset 21.11.1974. Myös ulkoilu- ja urheilulautakunta oli aiemmin todennut, että väestöpohja on riittävä 25 metrin altaalla varustetulle hallille.

Kaikki tämä käy ilmi asiaa koskevasta lehtileikkeistä (liitteenä) ja tiedot löytynevät myös kaupunkisuunnitteluvirastosta ja valtuuston dokumenteista.

Kuten tiedämme, päätöksistä huolimatta uimahallia ei ole vielä rakennettu. Pihlajamäki-seura ei ole toimintansa missään vaiheessa hylännyt ajatusta uimahallihankkeesta. Säännöllisin välein uimahallin rakentaminen on otettu esille. Useimmiten hanke on kaatunut rahapulaan. Usein on myös esitetty, että alueen väestöpohja ei ole riittävä.

Haluamme säilyttää  uimahallin rakentamismahdollisuuden tontilla 38317/3 (Y). Pihlajamäen suojellun 1960-luvulla rakennetun osan yhtä suunnittelijaa, arkkitehti Sulo Savolaista lainaten: “Tontti on erityisen sopiva uimahallin sijoituspaikaksi. Se on maantieteellisesti keskellä Latokartanon peruspiiriä, kaikilta osa-alueilta tulevien liikennevälineiden risteyskohdassa ja lisäksi Pihlajiston koulun vieressä“. Tontille saa maisemaa pilaamatta sekä rakennuksen että autopaikka-alueet 70 autolle.

Helsingin uimahallit peruspiireittäin

Helsinki on jaettu suurpiireihin ja peruspiireihin ja julkiset palvelut on mitoitettu asukaslukujen perusteella. Latokartanon peruspiiriin kuuluvat Pihlajamäki, Pihlajisto, Latokartano, Viikin tiedepuisto, Viikinmäki ja Viikinranta. Niiden yhteinen asukasluku oli 1.1.2009 20138 henkeä. Alueilla rakennetaan asuntoja edelleen, joten asukasmäärä on kasvannut ja kasvaa koko ajan.

Nykyisin Helsingin kaupungissa on 14 uimahallia. Vain neljässä peruspiirissä on uimahallia kohden enemmän asukkaita kuin Latokartanon peruspiirissä (Haagan pp / 25 807, Mellunkylän pp / 36 347, Vuosaaren pp / 35 702 ja Malmin pp / 27 668). Suunnilleen saman verran asukkaita uimahallia kohden on kahdessa peruspiirissä (Lauttasaaren pp / 19 706 ja Vartiokylän pp / 21 322). Kampinmalmin peruspiirissä on 29 722 asukasta ja kaksi uimahallia. Vähemmän asukkaita kuin Latokartanon peruspiirissä on kuudessa uimahallilla varustetussa peruspiirissä (Taka-Töölön pp / 14 330, Alppiharjun pp / 11 596, Vallilan pp / 11 356, Maunulan pp / 8 579, Suutarilan pp / 11 205 ja Jakomäen pp / 5 676). 
Edellä olevan vertailun pohjalta voidaan todeta, että liian pieni väestöpohja ei voi olla esteenä uimahallin vaatimiselle Latokartanon peruspiiriin.

Pihlajamäen lähimmän uimahallin, Malmin uimahallin käyttöaste on korkea. Kaikki halukkaat eivät sinne mahdu. Esimerkiksi Pihlajamäen ja Pihlajiston ala-asteiden oppilaat joutuvat suorittamaan pakolliset uimaopetuksensa kaukana, Jakomäessä, Itäkeskuksessa tai Siltamäessä. Kaupunki ei ole varannut  bussikuljetuksia, kuten aiemmin. Matka tehdään julkisilla kulkuvälineillä, siis noin 25 pientä oppilasta/bussi. Joihinkin uimahalleihin täytyy vaihtaa bussia. Oppilailta uima-ajasta puolet kuluu matkoihin.

Latokartanon peruspiirin uimahalli palvelisi luonnollisesti kaiken ikäisiä ihmisiä, niin lapsiperheitä, päiväkotiryhmiä, koululaisia, aikuisia kuin ikäihmisiäkin. Keskeisen sijaintinsa vuoksi monet uimahallin käyttäjät pääsisivät uimaan kävellen, pyörällä tai julkisin kulkuvälinein.

Tontti ei sovi asuinrakentamiseen

Mielestämme tontti sopii huonosti asuinrakentamiseen ainakin kohlesta eri syystä.

Ensiksi asuinrakentaminen ei sovi Pihlajamäentien varteen, koska sen liikenne on erittäin vilkasta, 26 000 autoa/vrk.

Toiseksi suunnittelualue sijaitsee tiiviisti Pihlajamäen suojellun 1960-luvulla rakennetun RKY-alueen kyljessä. Kolmi-nelikerroksisella rakentamisella tulisi väistämättä olemaan välillisiä vaikutuksia Pihlajamäen maisemakuvaan porraskallioilta katsottaessa sekä tultaessa autolla, pyörällä tai kävellen Pihlajamäentietä pitkin Pihlajamäkeen.

Alueen säilyessä yleisten rakennusten korttelialueena voidaan osa rakennusalasta sijoittaa kallion sisään. Asuinrakentamisessa tämä ei ole mahdollista. Y-rakentaminen on siis mahdollista toteuttaa tehokkaammin matalampana.

Kolmanneksi tämän ns. uimahallitontin kaavoittaminen ja rakentaminen asuinrakentamiseen johtaisi siihen, että menetettäisiin Latokartanon peruspiirin soveliain uimahallin paikka. Vaikka uimahallin rakentaminen Latokartanon peruspiiriin ei olisikaan juuri nyt ajankohtainen kaupungin rahatilanteen tai jonkin muun syyn perusteella, on ajateltava tulevaisuutta ja pyrittävä turvaamaan alueen asukkaiden mahdollisuus saada joskus oma uimahalli.

Näiden kolmen syyn perusteella vastustamme asemakaavan muutosta yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuinrakennusten korttelialueeksi (A) osoitteessa Pihlajistontie 1 (38317/3).

Pihlajamäki-seura toivoo, että kaupunkisuunnitteluvirasto luopuu vireille ottamastaan hankkeesta muuttaa tontti asuinrakennusten korttelialueeksi. Toivomme, että tontin 38317/3 suunnittelua voimme jatkaa yhteistyössä eri tahojen kanssa yleisten rakennusten korttelialueena (Y).

Asemakaavaan osallisiksi myös

Koska Pihlajamäen suojeltu RKY-alue on niin lähellä suunnittelualuetta, tulee kaavan osallisena  kuulla myös Helsingin kaupunginmuseota. Koska uimahallihanke palvelisi koko Latokartanon peruspiiriä, niin osallisena on syytä kuulla myös Viikki-Seuraa sekä Helsingin yliopiston Viikin kampuksen eri tahoja, jotka voisivat myös hyödyntää läheistä uimahallia. Osallisiksi on hyvä lisätä myös Latokartanon peruspiirin kaikkien koulujen johtokunnat.

On myös tärkeää huomioida, että Pihlajamäen uimahalli toimisi mainiona pysähdyspaikkana esim. monille Koillis-Helsingin suurpiirin asukkaalle, jotka kulkevat työmatkansa bussilla Helsingin keskustasta Pihlajamäen kautta kotiinsa.

Helsingissä 2.3.2012

Kunnioittaen, Pihlajamäki-seuran hallituksen puolesta

Vesa Koskela, Hallituksen puheenjohtaja

Ritva Malmstöm, Rahastonhoitaja