Pihlajamäen hiidenkirnut ovat Aarnipata ja Rauninmalja

1252

Suomen vanhimmat hiidenkirnut on nimetty. Keskellä Helsinkiä sijaitsevien jättimäisten kirnujen nimet Aarnipata ja Rauninmalja julkistettiin kirnujen äärellä Helsinki-päivän iltana 12.6. 2008 järjestetyssä nimiäistilaisuudessa, johon osallistui yli 150 asukasta. 

Kirnujen saamat nimet viittaavat vahvasti sekä niiden sijaintiin Pihlajamäessä että suomalaisiin kansanuskomuksiin.

Pihlajamäki-Seura järjesti keväällä 2008 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa nimikilpailun, johon tuli yli tuhat nimiehdotusta. Suurelle kirnulle nimeä Aarnipata oli ehdottanut sekä Pirjo Veijalainen että Marja-Terttu Vartiainen, molemmat Helsingistä. Aarni esiintyi eri muodoissaan myös 11 muussa ehdotuksessa. Aarnipadan rinnalle nimikilpailun raati loi Johanna Eerikäisen (Helsinki) ja Rauno Ruuhijärven (Vantaa) Rauni-ehdotuksen pohjalta nimen Rauninmalja.

Hiidenkirnujen nimet julkistettiin poikkeuksellisen torvisoittokunnan tahdittamana. Fanfaareista vastasi nimiäisväen muodostama suuri pillisoittokunta Mauri Tahvanaisen trumpetin tuella. Nimiäistilaisuudessa sai päivänvalon myös hiidenkirnujen uunituore esite, jonka voit lukea myös sähköisenä (pdf 270 kt).

Paikalliset ja mytologiset nimet

Sekä Aarnipata että Rauninmalja viittaavat Pihlajamäkeen. Arkkitehtuuristaan tunnettu Pihlajamäen lähiö rakennettiin 60-luvulla paljolti alueelle, joka tunnettiin Aarnikan nimellä. Kirnut sijaitsevat Aarnikanmäen juurella. Rauni on skandinaavinen laina, joka tarkoittaa pihlajaa, suomalaistenkin pyhää puuta.

Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimitystä Aarni. Sana viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen. Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan, jolle tavattiin juoda Ukon maljoja mm. hyvän sadon turvaamiseksi.

Nimikilpailun satoa

Useimmat Pihlajamäen hiidenkirnujen saamat nimiehdotukset liittyivät suomalaiseen kansanperinteeseen, ja nimissä esiintyivät hiidet, menninkäiset, ukot, louhet ja monet kalevalamittaisen runouden sankarihahmot. Monet myös viittasivat kirnujen muotoon, jolloin nimissä näkyivät kuilut, kiulut, maljat, lovet ja padat.

Oli myös ehdotettu nimiä, jotka viittaavat kirnujen löytäjään, arkkitehti Sulo Savolaiseen. Monissa nimissä Stadi oli läsnä, kun ehdotettiin kirnunimiä Skrode ja Buli tai Snadi skrubu. Monet populaarikulttuurin sankarit, Obelix ja Asterix, Retu ja Vilma sekä Kaiku ja Kieku, toistuivat myös ehdotusten joukossa.

Nimiraatiin kuuluivat tiedottaja Päivi Seikkula ja biologi Sampsa Lommi Pihlajamäki-Seurasta, geologi Antti Salla Helsingin ympäristökeskuksesta sekä folkloristi Karina Lukin Helsingin yliopistosta.

(hiidenkirnujen etusivulle