Helsinkiläisiin asuntoihin jaettiin keväällä perinteiseen tapaan kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsaus. Kaupunki panostaa suunnittelussa nyt entistä enemmän laatuun ja esteettisyyteen.
asemakaava3_vk.jpg
Vuoden 2012 maailman designpääkaupungin on nimittäin jo nyt valmistauduttava kansainväliseen näkyvyyteen, josta se pääsee nauttimaan parin vuoden kuluttua. Pihlajamäen näköalalähiö on tosin tottunut huomioon jo aiemminkin – onhan sen 1960-luvun arkkitehtuuri tunnustettu rakennustaiteellisesti ja -historiallisesti arvokkaaksi myös kansainvälisellä tasolla.
2010-luvulle siirryttäessä pian 50 vuotta täyttävä asuntoalue on kaavoitettu pääasiassa suojelluksi. Alueen vanhempi rakennuskanta halutaan siis säilyttää edustavana esimerkkinä ajan betoniarkkitehtuurista ja sosiaalisesta asuntotuotannosta. Pihlajamäki on kuitenkin myös toimiva ja elinvoimainen asuinalue. Sen tulee siksi pysyä ajan hermoilla vastaten käyttäjien ja kaupunkikehityksen muuttuviin vaatimuksiin.
Kaavoittajan pöydällä mietitään nyt ostoskeskuksen kehittämistä huomioiden niin harvaan rakennetun tontin maksimaalinen hyödyntäminen kuin ostarin vanhemman osan vaaliminenkin. Suojeltu vanha osa eli S-marketin puoli tullaan kunnostamaan ja säilyttämään elinvoimaisena liiketilana kuten aiemminkin. Sen sijaan uudemman osan tulevaisuutta ei ole vielä lyöty lukkoon. Sen kohdalla tutkitaan edelleen sekä säilyttävää että uudistavaa vaihtoehtoa, joskin tontille tullaan kaavoittamaan joka tapauksessa uutta asuinrakentamista.
Uusia asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi niin ikään Pihlajamäentien ja Pihlajistontien kulmaukseen tyhjälle tontille huoltoasemaa vastapäätä. Tontille
suunnitellaan Pihlajamäen asuntokantaa monipuolistavia uudisrakennuksia, jotka toteutetaan Pihlajamäen 1960-luvun arkkitehtuurin henkeä kunnioittaen.
Pihlajamäen kaavoittamisesta kaupunkisuunnitteluvirastossa vastaa arkkitehti Taru Tyynilä, puh. (09) 310 37282.
Teksti: Aura Kivilaakso
Kuva: Vesa Koskela
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010