Vasemmistoliiton Miina Kajos oli Pihlajamäen ääniharava, ja nousi 466 äänellään (näistä 109 Pihlajamäestä) Helsingin kaupunginvaltuuston arvokkaalle varavaltuutetun paikalle. Puolueista eniten ääniä Pihlajamäessä sai SDP, sitten Kokoomus, Vihreät ja Vasemmistoliitto.
Miina Kajos on ollut varavaltuutettuna jo kuluvalla valtuustokaudella.
– Varapaikalta on itse asiassa hyvät vaikutusmahdollisuudet, joten yhteyttä kannattaa pitää, Miina muistuttaa.
Pihlajamäkeläisistä mukavasti menestyi myös Vasemmistoliiton Riina Simonen, joka nappasi 188 ääntä. Muut ehdokkaat jäivät alle sadan ääneen.
Pihlajamäkeläisten ehdokkaiden äänimäärät
| Miina Kajos (Vas) | 466 | |
| Riina Simonen (Vas) | 188 | |
| Juho Viitanen (Ps) | 74 | |
| Vesa Koskela (Kesk) | 71 | |
| Eero Kirjava (Vas) | 29 | |
| Jouko Paananen (Kd) | 29 | |
| Seppo Lehtimäki (Kesk) | 9 |
Näissä kunnallisvaaleissa mm. Kokoomuksella, Vihreillä eikä Sosialidemokraateilla ollut yhtään pihlajamäkeläistä ehdokasta.
Pihlajamäessä A-äänestysalueella äänesti 52,5 % ja B-alueella 48,6 % äänioikeutetuista. Koko Helsingin luku oli 58,9 %. Heikoin äänestysaktiivisuus on Jakomäessä (Jakomäki A) 37,3 %, korkein Paloheinässä 79,6 %.
Pihlajamäen äänijakauma puolueittain
| Puolue | Äänimäärä | Prosenttiosuus |
| Sdp | 902 | 28,7 |
| Kokoomus | 556 | 17,7 |
| Vihreät | 512 | 16,3 |
| Vasemmistoliitto | 447 | 14,2 |
| Perussuomalaiset | 253 | 8,1 |
| Keskusta | 176 | 5,6 |
| Kristillisdemokraatit | 113 | 3,6 |
| Rkp | 70 | 2,2 |
| Skp | 63 | 2,0 |
Pihlajamäestä eniten ääniä saivat
| Rakel Hiltunen (Sdp) | 124 | |
| Eero Heinäluoma (Sdp) | 113 | |
| Miina Kajos (Vas) | 109 | |
| Outi Ojala (Vas) | 78 | |
| Arto Bryggare (Sdp) | 77 | |
| Osmo Soininvaara (Vihreät) | 66 | |
| Jan Vapaavuori (Kok) | 58 | |
| Ilkka Taipale (Sdp) | 54 | |
| Paavo Arhinmäki (Vas) | 52 | |
| Jussi Halla-Aho (Ps) | 42 |
Kunnallisvaaleissa ei jaeta vain tärkeitä valtuustopaikkoja, vaan myös lautakuntien jäsenyyksiä. Lautakunnissa tehdään suurin osa Helsinkiä ja sen asukkaita koskevista päätöksistä, ja monet lautakuntapaikat ovatkin hyvin tavoiteltuja. Suurin osa lautakuntien jäsenistä ei ole valtuutettuja.
Seuraavan nelivuotiskauden lautakuntajako varmistuu, kun uusi valtuusto kokoontuu ensi vuonna. Käytännössä paikoista sovitaan jo vuoden 2008 puolella. Uudet lautakunnat aloittavat helmikuussa 2009.