Pihlajamäen myyttiset Aarnipata ja Rauninmalja

269

Ankara runsaudenpula yllätti Pihlajamäen hiidenkirnujen nimiraadin: Suomen vanhimpien hiidenkirnujen keväiseen nimikilpailuun tuli pitkälti yli tuhat toinen toistaan hienompaa ehdotusta. Pitkällisen pohdinnan tuloksena kirnut saivat komeat nimet: nyt suurempi kirnu on Aarnipata ja pienempi Rauninmalja.

Pihlajamäki-Seura järjesti yhdessä kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen kanssa hiidenkirnujen nimikilpailun keväällä 2008. Suurelle kirnulle nimeä Aarnipata oli ehdottanut sekä Pirjo Veijalainen että Marja-Terttu Vartiainen, molemmat Helsingistä. Aarni esiintyi eri muodoissaan myös 11 muussa ehdotuksessa. Aarnipadan rinnalle nimikilpailun raati loi Johanna Eerikäisen (Helsinki) ja Rauno Ruuhijärven (Vantaa) Rauni-ehdotuksen pohjalta nimen Rauninmalja.

Kirnuille haluttiin löytää nimet, jotka sitoisivat ne paitsi Pihlajamäkeen myös kansanperinteeseen ja hiidenkirnuihin liittyviin uskomuksiin. Raadin mielestä valitut nimet kertovat onnistuneesti Pihlajamäen tarinaa. Kirnunimien toivotaan myös innostavan tutustumaan Pihlajamäkeen, josta löytyy upeita kulttuuri- ja luonnonhistorian kerrostumia.

Hiidenkirnujen nimet Aarnipata (ruotsiksi Arngrytan) ja Rauninmalja (Rönnskålen) saivat Helsingin nimistötoimikunnalta suuret kiitokset.

Aarnipata

Pihlajamäki rakennettiin 1960-luvulla alueelle, joka tuolloin tunnettiin Aarnikkana. Aarni-alkuisia nimiä löytyy Pihlajamäestä edelleen, muun muassa paikalliset partiolippukunnat ovat nimeltään Aarnivalkeat ja Aarnikarhut. Itse hiidenkirnutkin sijaitsevat Aarnikanmäen juurella.

Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimitystä Aarni. Haltijan on kerrottu polttelevan hometta aarteensa päältä, jolloin nämä aarnivalkeat ovat paljastaneet aarrekätköjä.

Aarni viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen. Ja tätä kaikkeahan tuo 8,5 x 6.9 -Metrinen Aarnikanmäen jättiläinen on: ikivanha ja suuri aarre vanhan metsän tuntumassa. Tuskin uskaltaa kuvitella, minkä kokoinen ja ikäinen on se hiisi, joka sitä padakseen on käyttänyt!

Rauninmalja

Nimi Rauni on skandinaavinen laina, joka tarkoittaa pihlajaa. Pihlaja on monien kansojen pyhä puu, ja sitä se on ollut myös Suomessa.

Nimi Pihlajamäki kehiteltiin 1950-luvun lopulla, kun silloista Aarnikkaa kaavoitettiin. Lähiö sai nimensä kalliometsäisen alueen lukuisista pihlajista, mutta erityisesti alueella aiemmin asuneen monitoimimies Kalle Rönnkullan mukaan (”rönn” on pihlaja ruotsiksi).

Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan. Agricolan jumalluettelossa Rauni mainitaan Ukko-jumalan vaimoksi. Uusimmissa kansanperinteen tulkinnoissa se on myös mielletty Ukko-jumalan toiseksi nimeksi. Ennen muinoin Suomessa tavattiin juoda Ukon maljoja esimerkiksi hyvän sadon turvaamiseksi. Ehkäpä Pihlajamäessä voitaisiinkin juoda Raunin maljoja?

Päivi Seikkula
Nimiraadin puheenjohtaja

Tämä artikkeli on julkaistu Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2008