Suunnitellut asuintalot eivät sovellu Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan

401
Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen asemapiirustus

Pihlajamäki-seura on jättänyt kaupunkiympäristölautakunnalle muistutuksen Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen kaavaehdotuksesta.

Pihlajamäentien puoleiselle alueelle on suunniteltu kahta uutta asuinkerrostaloa. Edellinen kaavaehdotus vuodelta 2015 käsitti kaksi nelikerroksista taloa. Nyt rakennuksista ollaan tekemässä kuusikerroksisia ja runkosyvyydeltään suurempia sekä tiukemmin tontin rajoille asettuvia.

Pihlajamäki-seuran lausuma muistutus kokonaisuudessaan:

MUISTUTUS PIHLAJAMÄEN OSTOSKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA

Pihlajamäki-seura on tutustunut Pihlajamäen ostoskeskuksen alueen (Meripihkatie 1, kortteli 38017) asemakaavaehdotukseen. Seura on aiemmin lausunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (18.2.2022). Valitettavasti lausunnon sisältöä ei ole otettu huomioon kaavaehdotuksessa, vaan esitetty ratkaisu on aiempaa valmisteluaineistoa vastaava.

Kaavamuutoksen tavoitteeksi on kirjattu pyrkimys saada alueelle uutta asuntotuotantoa Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan soveltuvalla tavalla. Esitelty ratkaisu ei tätä tavoitetta täytä: suunnitellut asuinrakennukset ovat miljöökokonaisuuteen nähden liian raskaita ja hallitsevia, eivätkä vaali suojellun ympäristön arvoja. Pihlajamäki-seura esittää, että kaavaehdotus hylätään ja valmistellaan asuintalojen osalta uudestaan.

Perustelut

Pihlajamäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-alue) ja valittu kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. Pihlajamäen 1960-luvun asuntoalueen muodostama kokonaisuus on suojeltu asemakaavalla vuonna 2008. Täydennysrakennettavan korttelin asuinrakennukset tulevat muodostamaan sisäänkäynnin Pihlajamäen suojelukaava-alueelle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia rakennusten ulkonäölle, jonka tulee sopia saumattomasti 60-luvun muotokieleen ja suurmaisemaan.

Pihlajamäki-seura painottaa, että arkkitehtonisesti herkällä alueella on otettava huomioon alkuperäisen suojellun asemakaavan periaatteet maanpinnan muotojen korostamisesta: korkeille kallioille korkeat rakennukset ja laaksoihin matalat; ostoskeskuksen alue on laaksomainen painanne. Enimmäiskorkeus uusille taloille voi olla neljä kerrosta, jolloin räystäskorkeudet asettuvat ympäröivien luonnonkallioiden korkeustasolle ja muodostavat jalustaa suurmaisemassa näkyville länsipuolen tornitaloille niitä peittämättä.

Kaavaratkaisussa uudisrakennukset esitetään rakennettaviksi kuusikerroksisina. Talot ovat liian korkeita, sillä laakson matalan yleisilmeen säilyttäminen on olennaista alueen omaleimaisen kaupunkikuvan säilymisen kannalta.

Ylikorkeiden uudisrakennusten ongelmana on myös muutoin paisutettu koko sekä Pihlajamäen ilmeestä poikkeva ahdas sijoittuminen tontille. Suuri runkosyvyys tekee taloista raskaita, ja sisäpihan puoleisten julkisivujen ulos työntyvät ulokeparvekkeet lisäävät vielä painavaa vaikutelmaa. Vuorovaikutusraportissa annetaan merkillinen selitys rakennusten eteläpäätyjen porrastuksesta: ”Runkosyvyyden vaikutelman pienentämiseksi on kaavaan merkitty rakennusalan porrastus rakennusten Pihlajamäentien puoleisiin päätyihin”. Syy porrastukseen lienee todellisuudessa suojeltu kallio, jota ei ole mahdollista louhia pois.

Kaavaselostuksessa rakennusten ylisuurta kokoa perustellaan taloudellisella toteuttamiskelpoisuudella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön täydennysrakentamisen lähtökohtana ei kuitenkaan mitenkään voi olla taloudellisen voiton maksimointi, vaan ensisijaisesti uusi rakentaminen tulee sovittaa suojellun ympäristön arvoja vaalien. Pihlajamäki-seura esittää, että kaavaehdotus hylätään arvokkaaseen kaupunkikuvaan sopimattomana.

Pihlajamäki-seura pyytää saada tiedon kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä sekä kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Helsingissä 15.8.2022
Pihlajamäki-seura ry
Hanna-Mari Mikkonen, puheenjohtaja
Milja Parviainen, sihteeri