Terveyskeskus

383

KYSYMYS:

Kielimuuri lääkärin ja potilaan välillä hankaloittaa vuorovaikutsta ja asian ymmärtämistä. Pihlajamäessä suurin osa lääkäreistä on ulkomaalaisia. Pitäisikö ruohonjuuritasolla tehtävässä terveydenhuollossa olla korkeammat kielivaatimukset vai miten ongelmaan tulisi puuttua?  Mitä mieltä olette julkisen terveydenhuollon palvelutasosta?

VASTAUKSIA:

Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki:
Kieliongelmat terveyskeskuksessa ovat yleisimpiä kuulemiani valituksen aiheita, ja itsekin olen niitä usein kohdannut. Varsinkin vanhuksille ja vakavasti sairaille tilanne on kestämätön. Maahanmuuttajille pitäisi tarjota alkeistasoa pidemmälle meneviä kielikursseja ja julkinen terveydenhuolto pitää tehdä nykysitä houkuttelevammaksi työpaikaksi kohentamalla työoloja.

Mielestäni julkisen terveydenhuollon alasajo on lopetettava. Säästäminen tällaisissa asioissa tulee kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jonot ovat liian pitkiä, eikä erikoissairaanhoitoon aina meinaa päästä. Ratkaisuksi ei kelpaa palveluiden yksityistäminen, sillä se ajaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on myös puolustanut lähiterveysasemia niin Pihlajamäessä kuin muuallakin.

Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
On tärkeää, että terveyspalveluja käyttävä tulee ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Kielivaatimuksia, mutta myös kielikoulutusta tarvitaan lisää.

Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Olen tyytyväinen palveluun, varsinkin neuvola saa minulta kymmenen pistettä. Kehittäisin sähköisiä palveluita, esimerkiksi nettiajanvarausta.