Toimintakertomus 1993

306

Pihlajamäen läpiajoliikenne puhuttaa pihlisläisiä. Rapakiventien hiidenkirnut löytyvät tietöiden yhteydessä. Pihlajamäen Lions-club ideoi ja toteuttaa Pihlajamäen ensimmäiset Hela-karnevaalit.

Pihlajamäki-Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 1993

Pihlajamäki-Seura ry on Pihlajamäen, Pihlajiston ja Latokartanon alueen kaupunginosayhdistys. Seuran tarkoituksena on, kuten sen säännöissä sanotaan, kehittää toiminta-alueensa henkisiä ja aineellisia oloja osallistumalla ja vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluun, edistää kotiseututuntemusta, hyvää yhteishenkeä sekä viihtyvyyttä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn jäsen.

Johtokunta

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Ulla Welin, varapuheenjohtajana Pekka Ollila, sihteerinä Aune Greggas ja rahastonhoitajana Tapani Puska. Johtokunnan muut jäsenet ovat olleet Markku Arola, Anneli Kenttälä, Helena Linnas, Pirjo Veijalainen ja Tarja Valkonen. Varajäseninä ovat olleet Marjatta Karvonen, Ari Vainikka ja Veikko Vihavainen, yksi heistä 1993 eroa pyytäneen Antero Lanervan paikalla.

Johtokunta on toimikauden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Vuosikokous pidettiin 17.2.1993 nuorisotalossa.

Jäsenistö

Tilikauden aikana jäsenmaksukuponkeja on ollut saataville alueen pankeissa ja seuran järjestämissä tilaisuuksissa. Jäsenmaksuja on peritty vakiojäseniltä myös vuosikokouskutsun yhteydessä lähetetyin pankkisiirtolomakkein. Jäsenmaksun maksaneitä jäseniä on noin 200.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajina toimivat Pekka Suttinen ja Erkki Kuoppala, varatilintarkastajina Erkki Honkavaara ja Liisa Rinnekoski.

Toiminta

Seuran varsinaiseen vuosiohjelmaan kuului siivoustalkoiden järjestäminen Pihlajamäen alueella toukokuun alussa, Pihlajamäki-päivä helatorstaina 20.5.1994 sekä Helsinki-päivä 12.6.1993.

14.4 Pihlajamäki-Seura oli mukana Kiinteistöviraston metsä- ja maatalousosaston järjestämissä risutalkoissa (osanotto olematon) alueella suoritettujen metsänhoidollisten toimien jälkisiivouksen yhteydessä.

Pihlajamäki-päivää vietettiin 20.5. yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hela-karnevaalein. Karnevaalien ideoijana ja koordinoijana oli Pihlajamäen Lions-klubi. Karnevaalit lähtivät liikkeelle Pihlajiston koululta ja karnevaalikulkue kulki ostoskeskuksen kautta HUYK:n kentälle, jossa oli puheita, monenlaista toimintaa, kilpailuja ja mm. Pihlajamäki-Seuran järjestämä kahvio.

Pihlajamäki-Seura antoi alueen kouluille (peruskoulun ala-asteet ja yläaste) kullekin kolme sadan markan stipendiä jaettavaksi koulun päätösluokan oppilaille näiden osoittaman kotiseuturakkauden, ystävällisyyden ja avoimuuden perusteella.

Helsinki-päivänä 12.6 vanhustentalon pihalla järjestettiin tavan mukaan pihatanssit.

Kesäkuun puolessa välissä Pihlajistossa vietettiin seikkailupuiston avajaisia. Seikkailupuiston suunnittelijoina ja rakentajina olivat paikallinen asukasyhdistys Pihlajiston nuoret ja vanhemmat sekä Nuorisoasiainkeskus.

Syyskuun alussa Pihlajamäen ostoskeskus täytti 30 vuotta. Ostarilla oli silloin jos jonkinlaista toimintaa, huvimestarina Robin, Big Bad Girlsin tytöt laulamassa, pomppupaikka lapsille jne. Myös Pihlajamäki-Seura oli onnittelijoiden joukossa. Historiikin kertoi Viljo Salminen.

Syksyllä Pihlajisto pääsi mukaan WHO:n Terve kaupunki -projektiin, rahoittajina ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Myös alueen terveyskeskus on ollut mukana 3-vuotisessa Toimiva terveyskeskus -projektissa. Ns. Latokartanon-projekti on käyttänyt kehittävän työn tutkimuksen menetelmää.

26. marraskuuta vietettiin Pihlajamäessä lastenpäivää. Siinä olivat mukana alueen leikkipuistot, päiväkodit ja koulut, nuorisotalo ja seurakunta. Lastenpäivää juhlittiin taidenäyttelyin (lasten piirustuksia), hevosajeluin, nukketeatterein, taikuriesityksin, kirkossakäynnein jne. Pihlajamäki-Seura vastasi luontopolun sunnittelusta. Tapahtumasta toivottiin tulevan traditio.

Marraskuussa viettivät Pihlajamäen partiolaiset (Aarnivalkeat ja Aarnikarhut) 30-vuotisjuhliaan.

Osallistuminen ja kannanotot

Pihlajamäki-Seuran edustajana Helsingin kaupunginosayhdistysten liitossa HELKAssa on ollut Ulla Welin (varalla Pekka Ollila).

Pihlajamäki-Seura on saanut useita kutsuja osallistua eri kaupunginosayhdistysten juhliin sekä mm. seuraaviin neuvotteluihin, joita on järjestetty alueella toimiville järjestöille:

– 24.2. lähetetyn radioasukasillan suunnittelu

– 17.3. Koillisen alueen kaupunginosayhdistysten edustajain kokous Pihlajamäen nuorisotalolla

– 3.9. Helkan järjestämä vaikutusseminaari

– Koillisen liityntäliikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu

– 1.-2.9. ECOCITY 1993 -näyttely

– Viikki-liikkeen kokoukset liikkeen jäsenyhdistyksenä

Vuoden aikana Pihlajamäki-Seura on ottanut kantaa seuraaviin esityksiin:

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 1994-98: Kannanotossa mm. todettiin, että ohjelmasta puuttui kustannusarvio Viikki-Latokartano-alueen ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Muutoin ohjelma tavoitteineen oli erinomainen ja erityisesti roskiksia toivottiin lisättävän myös Pihlajamäessä.

Koillis-Helsingin joukkoliikennejärjestelmä vuonna 1995: Kannanotossa vastustettiin ehdottomasti läpiajoliikenteen lisäämistä Rapakiventiellä ja kaivattiin tietoja paikallisten bussilinjojen (71 ja 71S) vuoroväleistä sekä poikittaisliikenteen kehittymisestä (79 ja 79V). Johtokunnan kokouksessa jätettiin kuitenkin mahdollisuus palauttaa kannattamattomana poistettu linja 71 V siten, että sen päätepysäkki olisi Pukinmäen puolella eikä Rapakivenkujalla.

Tiesuunnitelma Malminkaari-Viikinmäki (yksityinen aloite): Pihlajamäen läpikulkuliikennettä vähentävän tiesuunnitelman ei haluttu lisäävän Viikinmäen läpikulkuliikennettä. Jos Jokerirata toteutetaan pyörillä ja liikenneyhteydet sekä Viikin että Oulunkylän suuntaan mahdollistuvat, meluvallein suojattu tieyhteys ko. suuntaan olisi ehkä harkitsemisen arvoinen.

Terveyttä kaikille 2000 -projekti: Kannanotossa todettiin, että Terveyskasvatuksen keskus valitsee Pihlajamäen (Latokartanon) alueen siksi Helsingin osa-alueeksi, jolla ko. projekti toteutetaan (syksystä 1994 alkaen). Pihlajamäki-Seura kannattaa sitä. Myös Latokartanon sosiaali- ja terveysaseman toiminnan kehittämisestä vastuussa olevat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita asiasta.

Latokartanon uimahalli: Johtokunta asetti toimikunnan, joka tutkii mahdollisuuksia saada Latokartanon alueen uimahalli tontille, jolle Pihlajamäkeä ja Pihlajistoa palveleva uimahalli oli merkitty vuoden 1971 asemakaavassa.

Julkaisut

Pihlajanlehti on ilmestynyt kaksi kertaa. Leijonat vastasivat molempien toimittamisesta. Jälkimmäisessä esiteltiin kuvin ja sanoin tietöiden yhteydessä Rapakiventien varrelta löytynyt iso hiidenkirnu.

Kaupunginosakirja ”Pihlajamäki – näköalalähiö” on vuoden 1993 aikana toimituksellisesti hyväksytty (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupungin arkisto, Helsingin kaupungiosayhdistysten liitto) ja sivuvedostettu. Kaupungilla ei kuitenkaan ole rahaa sen painattamiseen. Kirjaa tulisi pystyä myymään 600-1000 kappaletta 50 mk/kpl, jotta painokustannukset saataisiin peitetyiksi.

Pihlajamäki-Seura ry

Johtokunta