KYSYMYS:
Suurin osa Pihlajamäen asunto-osakeyhtiöistä on rakennettu Helsingin kaupungin vuokratonteille. Varsinkin monet 60-luvun suojeltavista tonteista ovat suunnattoman suuria verrattuna nykymittoihin (esim. Rapakivenkuja 3-4-5 on yli 30 000 m2). Mikä on kantanne tontinvuokriin ja miten ne tulisi määrittää?
VASTAUKSET:
Miina Kajos, Vasemmistoliitto, Pihlajamäki:
Nyt esitetyt kohtuuttomat tontinvuokrien korotukset on estettävä. Olen jo tällä valtuustokaudella tukenut esitystä tontinvuokrien tuottotavoitteen pienentämiseksi nykyisestä neljästä prosentista ainakin kahteen prosenttiin. Lisäksi tonttien laskennallisia arvoja pitäisi alentaa, sillä ei ole oikein, että kaupunki kerää tonttien ansiottoman arvonnousun asukkaiden selkänahasta. Kaupunginvaltuusto voisi säännöllisin väliajoin määrittää tontinvuokrat.
Tontinvuokrat koskettavat enemmistöä kaupungin asukkaista niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin. Pihlajamäkeä asia koskettaa erityisen laajasti, sillä valtaosa asunnoistamme sijaitsee vuokratonteilla. Kun päälle lisätään monin paikoin myös putkiremonttikuluja, uhkaavat asumiskulut nousta pahimmillaan kaksin-kolminkertaisiksi! Asuminen on jo Helsingissä kohtuuttoman kallista, joten tilannetta ei saa pahentaa.
Vesa Koskela, Keskusta, Pihlajamäki:
Helsingin kaupungin suunnittelemia roimia tontinvuokrakorotuksia en voi hyväksyä, koska asuminen on kallista Helsingissä muutenkin. Järkevintä olisi se, että tontinvuokrat ei korottuisi kerran 50 vuodessa, vaan valtuusto päättäisi järkevät kriteerit tontinvuokran määräytymiselle.
Miriikka Laakkonen, SDP, Viikki:
Vanhoissa taloyhtiöissä on usein kunnostustarpeita toisin kuin uusissa pitäisi olla. Siksi vanhojen taloyhtiöiden tontinvuokra voisi olla pienempi kuin uudempien. Kun vuokrasopimukset tehdään useiksi kymmeniksi vuosiksi, tulee tarkastusvaiheessa roimat korotukset, joita pitäisi voida kohtuullistaa juuri edellämainittujen seikkojen takia. Jos kohde suojellaan ja sen tontille ei näin ollen voida vaikkapa rakentaa lisää, pitää tämä voida huomioida vuokrassa