Uusintaesitys Pihlajamäen maalinnoituksista täytti salin

454

Pihlajamäki-seura järjesti synkän tihkusateisena keskiviikkona 27.1. Helsingin Uudella yhteiskoululla uusintaesityksen Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitteista.

Uusintaesitys järjestettiin, koska nuorisotalon marraskuisella luennolla ei teknisistä ongelmista johtuen nähty esitykseen kuuluvia kuvia. Nyt tekniikka toimi moitteettomasti. Arkeologi John Lagerstedtin esitystä oli saapunut kuuntelemaan kurjasta säästä huolimatta huikeat lähes 170 henkilöä. Koulun auditorio tuli aivan täyteen, ja osa joutui jopa istumaan rappusilla. Lagerstedt kommentoikin, ettei missään hänen pitämässään vastaavassa esityksessä ole koskaan ollut näin suurta yleisöä. Huomattavaa oli, että paikalla oli myös useita ihmisiä muulta kuin Pihlajamäestä.

Itse esitys oli sisällöltään sama kuin marraskuun esitys, mutta kuvien ansiosta anti oli huomattavan paljon suurempi. Myös uutta tietoa saatiin. Lagerstedt oli löytänyt jostain arkistosta 1950-luvun lopulta olevan valokuvan, jossa kolme poikaa poseeraa Rapakiventien varrella sijaitsevan luolan suuaukon edustalla. Yksi noista valokuvan henkilöistä oli paikalla yleisön joukossa, ja hän selvensi lisää luolan vaiheista. Edellisellä luennolla nimittäin kerrottiin, että luolan etuseinä olisi rakennettu 1930-luvun lopulla ennen talvisotaa. Tämän aikalaisen muistelmien mukaan luolan edusta oli kuitenkin avoin vielä talvisodan aikana, ja etuseinä siihen tehtiin vasta välirauhan (1940-41) aikana.

Toinen asia, josta keskusteltiin edellisessäkin esityksessä, oli Vuolukiventien varrella sijaitsevat useat kummalliset betonimöhkäleet. Näiden jäänteiden tarkoitus on edelleen arvoitus. Selitykseksi on tarjottu mm. sairaalan tai hevostallien perustuksia. Lagerstedt piti niitä hieman epätodennäköisinä, koska sijainti korkean kallion päällä tällaisille rakennuksille olisi ollut melko epätavallista. Lisäksi esiin on tuotu mahdollisuus tanssilavasta, mutta siihen tarkoitukseen tuskin olisi tehty näin jykeviä betoniperustuksia. Itse esitän amatöörin arvauksen, että kyseiselle korkealla paikalle on ehkä ajateltu rakentaa ilmatorjuntatykkiasema. Aika näyttää, saadaanko tähän asiaan koskaan täyttä selvyyttä…

Lagerstedt kertoi lisäksi, että juuri tätä esitystä edeltävänä päivänä Helsingistä oli löytynyt maalinnoitukseen kuuluva luola, jonka olemassaolosta ainakaan museoviranomaisilla ei ollut aikaisemmin mitään tietoa. Kannattaa siis pitää silmät auki ympäristössään liikkuessa. Koskaan ei tiedä, mitä saattaa tulla vastaan!

Luennolta raportoi Juha Vuorela

Lue pidempi juttu marraskuun luennosta >