Pihlajamäen lähiölehdessä julkaistiin 2.9. Aune Greggasin artikkeli Pihlajamäki 10 vuotta ilman omaa kirjastoa. On ymmärrettävää, että kirjaston siirtyminen aiheutti aikanaan katkeruutta, joka ei ole vieläkään kokonaan poistunut. Viikin kirjaston sijoittamisella Tiedepuistoon pyrittiin ymmärtääkseni löytämään paikka, jossa kirjasto palvelisi sekä Pihlajamäen, Pihlajiston että Viikinkin asukkaita. Sijainnissa on ollut ongelmansa, joista suurin on ehkä ollut kirjaston vaikea löydettävyys. Hyvänä puolena asiakkaille ovat olleet uusien tilojen viihtyisyys, tietokoneiden ja aineiston suuri määrä ja laajat aukioloajat.
Aune Greggas epäilee, että kirjaston käyttö olisi erityisesti lapsiperheiden osalta vähentynyt kirjaston siirryttyä Pihlajamäestä Viikkiin. Itse asiassa lastenaineiston lainaus on Viikissä noussut vuosittain, ja se muodostaa nykyään lähes kolmasosan lainauksesta. Asiakaskuntamme koostuu tasapuolisesti niin viikkiläisistä, pihlajamäkeläisistä, kuin pihlajistolaisistakin.
Perjantain aukioloajan piteneminen kello 18:aan asti on uudistus, jota asiakkaamme ovat pitkään toivoneet, ja olen ylpeä, että lopultakin voimme sen toteuttaa. Tervetuloa siis Viikin kirjastoon!
terveisin,
Mari Heino, kirjastonjohtaja
Viikin kirjasto
Toimituksen huomio!
Aune Greggas kirjoitti lähinnä Pihlajamäen lapsiperheiden kirjaston käytöstä. Mari Heino kertoo enimmäkseen lastenaineiston käytöstä yleensä.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009