Vantaanjoen ylittävä Viikinmäen kevyen liikenteen silta avattiin lokakuun alussa. Silta yhdistää joen rantoja eri puolilla kulkevat ulkoilureitit noin 200 metriä Pikkukosken uimalan alapuolelta. Varsinainen kantava rakenne on terästä, kansirakenne liimapuuta ja kävelykansi on päällystetty 50 millin lankuilla. Suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt silta on Pontek Oy:n suunnittelema. Siron rakenteensa vuoksi se sopii hyvin jokimaisemaan.
Viikinmäkeen on samanaikaisesti rakennettu muitakin siltoja. Niillä on sellaisia nimiä kuin Harjannetien silta, Maarianmaan silta, Kuurinmaan silta ja Ristiretkeläisten silta. Ristiretkeläisten silta on kevyen liikenteen silta ja katettu. Alkuperäisissä suunnitelmissa Pikkukosken yläpuolelle piirretty toinen Vantaanjoen ylittävä silta ei kuulu tämän hetken rakennushankkeisiin.
Uudesta sillasta on nopeasti tullut ulkoilijoiden ja kevyen liikenteen väyliä käyttävien asukkaiden suosima reittivalinta. Sillä ei kuitenkaan ole vielä nimeä. Sitä on kutsuttu vain Viikinmäen kevyen liikenteen sillaksi. Olisikohan sillalle syytä antaa oma nimi? Sillan pohjoispuolella olevan vanhan rautatiesillan yli kulkee Maaherrantie. Löytyisikö sillalle sen kanssa sopivaa nimeä?
Yksi vaihtoehto voisi olla Upseerien silta. Pikkuvihan aikana 1742 kaksi tanskalaista upseeria, kapteeni Diederich Anthon von Diethardt ja majuri Andreas Hauch, kuvailivat Ruotsi-Suomen armeijan perääntymistä tällä alueella. Perääntyminen tapahtui ylitsepääsemättömien vuorten hallitsemassa maisemassa kallioilta, joilta ei näkynyt vain joelle, jonka toisella rannalla vihollisjoukot liikehtivät. Kalliolta näkyi myös satamaan, jossa oli suuria aseistettuja laivoja.
Teksti ja kuva: Aune Greggas
Tämä artikkeli on ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 3/2009